Miten eturauhasen laserhoitoon pääsee?

Hoitopaikat Suomessa

Suomessa eturauhasen laserhoitoja tehdään sekä julkisella että yksityisellä sektorilla.

Tiesitkö, että myös julkisessa terveydenhoidossa potilaalla on mahdollisuus valita hoitopaikkansa koko maan alueelta. Lue lisää potilaan valinnanvapaudesta täältä.

Julkinen sektori

Kunnallisessa sairaanhoidossa lasertoimenpiteitä tehdään tällä hetkellä seuraavissa sairaaloissa:

  • HUS Hyvinkään sairaalassa
  • HUS Peijaksen sairaalassa Vantaalla
  • Kainuun keskussairaalassa Kajaanissa
  • Kanta-Hämeen keskussairaalassa Hämeenlinnassa
  • Keski-Suomen keskussairaala Jyväskylässä
  • Kymenlaakson keskussairaalassa Kotkassa
  • Oulun yliopistollisessa keskussairaalassa
  • Salon aluesairaalassa
  • Seinäjoen keskussairaalassa
  • Tampereen Yliopistollisessa sairaalassa
  • Turun yliopistollisessa keskussairaalassa
  • Vaasan keskussairaalassa

Yksityisesti laserhoitoon

Yksityisellä puolella toimenpidettä tehdään:

Näin hoito etenee

Eturauhasen hyvänlaatuinen liikakasvu aiheuttaa erilaisia virtsaamisoireita, joiden vuoksi on hyvä hakeutua lääkäriin.

Perustutkimuksilla varmistetaan eturauhasen hyvänlaatuisen liikakasvun diagnoosi. Yleislääkäri voi suorittaa perustutkimukset ja määrätä mahdollisesti jatkotutkimuksiin urologin vastaanotolle.

Eri hoitomuotoja on useita ja niistä on hyvä keskustella urologin kanssa.

Osaamista ja tietämystä laserhoidosta on saatavilla ainakin lasertoimenpiteitä tarjoavista sairaaloista, ja potilas voi halutessaan pyytää lähetteen tiettyyn sairaalaan.

Kun päätös laserhoidosta on tehty, antaa hoitava sairaala ohjeistuksen eturauhasen viherlasertoimenpiteeseen tulevalla potilaalle. Eri sairaaloilla on omat hoitokäytäntönsä ja heiltä saatuja ohjeita tulee noudattaa.

Ennen laserleikkausta potilasta pyydetään usein tauottamaan esimerkiksi veren hyytymiseen vaikuttavat lääkkeet ja verenohennuslääkkeet. Tässä tulee seurata sairaalalta saatua ohjeistusta.

Leikkausta edeltävänä päivänä saa syödä ja juoda normaalisti klo 24 asti, jonka jälkeen tulisi olla syömättä ja juomatta, sillä mahalaukun tulee olla leikkauksessa tyhjä nukutukseen liittyvän aspiraatioriskin (= mahalaukun sisällön joutuminen henkitorveen) vuoksi. Jos lasertoimenpide suoritetaan selkäydinpuudutuksessa, ei ruokailuun ole erityisohjeita.

Leikkauspäivän aamuna on hyvä peseytyä suihkussa ja puhdistaa alapään seutu huolellisesti.

Ennen toimenpiteeseen tuloa urologi tekee hoitoarvion ja tarkistaa soveltuuko toimenpide potilaalle. Koska jokainen potilas on erilainen, voivat hoitotoimenpiteet vaihdella. Alla on suuntaa-antava tapahtumakuvaus GreenLight-laserhoidon tapahtumista:

  1. Ennen toimenpidettä voidaan antaa esilääkitys (esim. rentouttavat lääkkeet).
  2. Potilasta saatetaan pyytää tyhjentämään virtsarakkonsa ennen toimenpidettä.
  3. Potilas tuodaan leikkaussaliin, jossa potilas asettuu makuulle. Anestesialääkäri antaa potilaalle anestesian toimenpidettä varten. Sairaalasta ja potilaasta riippuen toimenpide tehdään joko yleisanestesiassa (nukutus) tai selkäydinpuudutuksella.
  4. Kun anestesia vaikuttaa, urologi asettaa virtsarakkoon tähystimen.
  5. Laserkuitu viedään virtsarakkoon eturauhasen kohdalle tähystimen kautta.
  6. Urologi aloittaa laseroinnin ja järjestelmällisesti poistaa viherlaserilla ylimääräisen eturauhaskudoksen.
  7. Toimenpiteen jälkeen asetetaan potilaalle väliaikainen katetri, joka yleensä poistetaan 24 tunnin sisään toimenpiteestä.

Toimenpiteen aikana ei tunnu kipua, sillä laserhoito tehdään joko selkäydinpuudutuksessa tai yleisanestesiassa.

Suomessa suurimmalle osalle potilaista laitetaan varmuuden vuoksi katetri alle vuorokauden ajaksi. Jotkut potilaat eivät tarvitse katetria lainkaan. Katetrin poiston jälkeen virtsarakon tyhjenemistä seurataan ultraäänellä. Kun virtsaaminen sujuu tyydyttävästi, on kotiuttaminen mahdollista. Potilaat jotka ovat huonokuntoisia tai ovat kärsineet pitkään retentiosta eli virtsaummesta, joutuvat pitämään katetria niin kauan, että rakko rupeaa toimimaan normaalisti.

Suurin osa potilaista pääsee kotiin vuorokauden kuluessa toimenpiteestä; sairaalan käytännöistä riippuen joko saman päivän iltana tai seuraavana aamuna. Joissain tapauksissa komplikaatiot saattavat pidentää sairaalassaoloaikaa 1-2 yöllä.

Leikkauksen jälkeen voi yleensä syödä ja juoda normaalisti.

Toimenpiteen jälkeen voi ilmetä jälkikomplikaatioita, kuten kirvelyä virtsatessa, verivirtsaisuutta, kiireistä virtsaamistarvetta tai virtsaputken ärsytystä. Nämä oireet ovat ohimeneviä.

Jos kotiinpääsyn jälkeen ilmenee joitain seuraavista oireista, on syytä ottaa välittömästi yhteyttä urologiin:

  • virtsassa on paljon verta (aivan punaista)
  • nousee kova kuume
  • kylmät väreet tai tärinä

Sairaalan käytännöstä riippuen jotkut potilaat saattavat kotiutua toimenpiteen jälkeen katetrin kanssa. Mikäli katetrin käyttöön liittyy ongelmia, kuten katetripussiin ei tule virtsaa tai katetri vuotaa, tulee urologiin olla välittömästi yhteydessä.

Arkielämään voi palata noin viikko toimenpiteen jälkeen. Kahden viikon ajan toimenpiteen jälkeen tulee välttää rasitusta ja seksuaalista toimintaa.